Järjestöt luovat suhdettaan Keusoteen

Mäntsälässä järjestöt kokoontuivat yhteen Järjestötreffien puitteissa 13.3.2019. Tällä kertaa Järjestötreffien järjestäjänä yhdessä Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston kanssa oli Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Illan teemana oli paikallinen sote-uudistus eli Keski-Uudenmaan sote (Keusote), josta oli kertomassa ulkoisen integraation erikoissuunnittelija Marjut Suo Keusotesta.

Illan työpajaosiossa haastoimme osallistujia pohtimaan oman järjestönsä suhdetta Keusoteen. Työskentelyssä korostui, että järjestöissä toivotaan monen ennestään toimivan asian säilyvän. Tärkeää oli myös yhdessä todeta, ettei toimintojen siirtyminen Keusoten alle ole merkinnyt mitään dramaattisia muutoksia, vaan monessa paikassa samat tutut työntekijät ja yhteistyökumppanit jatkavat, mutta uuden työnantajan palveluksessa.

Järjestöjen edustajat asettivat yhteisöilleen tavoitteita siitä, millainen oman järjestön suhde Keusoteen tulisi tulevaisuudessa olemaan: keskeiseksi nousi joustava ja hyvä yhteistyö. Yhteistyön edellytyksenä pidettiin Keusoten vahvaa tietoisuutta järjestöjen toiminnasta ja järjestöjen toiminnan esillä pitämistä Keusoten palveluohjauksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Keusoten palveluohjaajien toivotaan aktiivisesti ohjaavan asiakkaita järjestöjen toimintaan. Samalla Keusoten kanssa halutaan luoda yhteistyötä, jossa Keusote tukee järjestöjä tarjoamalla näiden toimintaan tiloja ja asiantuntijoita pitämään esimerkiksi luentoja.

Järjestöt halusivat nähdä Keusoten mukana myös omissa verkostotapaamisissaan ja ottavan jopa verkostoja kokoavaa roolia. Sujuvat palveluketjut Keusoten palveluista järjestöjen tarjoamiin palveluihin nähtiin asiakkaiden etuna. Samalla sivuttiin kysymystä järjestöjen omasta palvelutuotannosta, voisivatko jo pitkälle tuotteistetut toiminnat ollakin Keusotelle myytävää palvelua?

Keskustelusta oli tunnistettavissa yhteistyön keskeinen elementti: henkilökohtaiset kontaktit. Muutoksissa on vaarana, että luodut kontaktit katoavat, eikä ole selvää mistä uudet yhteydet löydetään. Tässä asiassa pallo oli siis heitettävä myös Keusoten suuntaan: tunnustakaa, tunnistakaa ja etsikää järjestöjen työ osaksi hyvinvoinnin edistämisen palvelutarjotinta!

Hyvinkäällä 28.3.2019

Kumppanuuskehittäjä Milka Lintinen (milka.lintinen@yhdistysverkosto.net)

Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hanke (2017-2019)

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Lääkärin vastaanotolta diagnoosi, hoito ja parantuminen 15 minuutissa?

Me suomalaiset olemme kuuliaista kansaa ja olemme perinteisesti tehneet kuten viisaammat meille sanovat. Olemme toisaalta myös oppineet, että omillaan on pärjättävä, eikä turhasta saa valittaa. Joku saattaa kunnioittaa lääkäreitä ehkä liiaksikin asti, eikä halua ”vaivata” lääkäriä kaikilla ongelmillaan.

Lääkärit ja hoitajat tekevät työtään kuitenkin meitä varten. Ammattilaisten tehtävä on omilla erityistaidoillaan auttaa meitä elämään terveyden näkökulmasta hyvää elämää. Omahoidon välineet ovat tämän avun jatke. Omahoidossa ei ole kyse omillaan pärjäämisestä eikä siitä, että tekisimme itse lääkärin työn, vaan se on ymmärrystä siitä, että minä olen oman elämäni asiantuntija ja että pystyn itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiini ammattilaisten tuella.

Omahoito vaatii meiltä ehkä rohkeutta tutustua uusiin asioihin. Suuri osa omahoitoon liittyvästä luotettavasta tiedosta ja välineistä on sähköisessä muodossa. Voi olla, että joutuu aloittamaan perusasioista kuten siitä, että mikä on netti ja tietokone, läppäri, älypuhelin tai tabletti ja miten niitä käytetään. Apua löytyy paljon niille jotka haluavat oppia, sitä voi kysyä vaikka lähikirjastosta.

Sähköiselle asioinnille on vaihtoehtojakin tarjolla. Monenlaiset palvelupisteet tarjoavat kirjallista materiaalia omahoidon tueksi ja esimerkiksi verenpainemittarin verenpaineen tarkkailuun. Ja terveysaseman sairaanhoitajan vastaanotollekin pääsee, kun tarvitsee ammattilaisen tukea vaikka elämäntapamuutokseen kuten painonhallintaan tai tupakoinnin lopettamiseen.

Omahoidossa tärkeintä on oma motivaatio ja kiinnostus omaa hyvinvointia kohtaan. Aktiivinen ja motivoitunut potilas on myös ammattilaiselle ilon aihe. Lääkäri voi siis parantaa minut mutta ei ilman minun apuani ja tuskin 15 minuutissa!

Outi Nurminen työskentelee Hyvinkään sairaalan Sopessa ja auttaa työssään potilaita ja omaisia elämän monenlaisten haasteiden kanssa.

Aakkosilla kohti Kuuden sotea

Ensi vuoden alusta Hyvinkään, Järvenpään, Tuusulan, Nurmijärven, Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntayhtymän tuotettavaksi. Valmistelua on tehty jo pitkään ja parhaillaan on asukastilaisuuksien kiertue meneillään. Asukkaiden tieto kuntayhtymän, tai tuttavallisemmin Kuuden soten, toiminnasta lisääntyy päivä päivältä.

Minkä verran Keski-Uudenmaan yhdistyksillä on tietoa? Miten yhdistykset ovat varautuneet Kuuden soteen?

Kyse ei ole pienestä muutoksesta ja sillä on vaikutuksia myös paikallisten yhdistysten toimintaan. Kunnan toiminta-avustusten tulevaisuus, kokoontumistilojen saatavuus ja saavutettavuus ovat yhdistysten päällimmäisiä huolenaiheita. Tapaamamme yhdistystoimijat ovat nostaneet esille myös kuuden eri kunnan palveluiden ja maksujen yhtenäistämisen uhkakuvat. Eri potilasyhdistykset ovat heränneet kysymään, miten muutokset esimerkiksi palveluun pääsyn kriteereissä vaikuttavat heidän jäsentensä arkeen ja hyvinvointiin. 

Yhdistysten hallituksissa on havahduttu pohtimaan sitä, miten voidaan vaikuttaa ja saada yhdistyksen näkemyksiä esiin kuntayhtymässä päätettävistä asioista. Kuntien ja kuntayhtymän päätöksenteon seuraaminen on yhdistysten vapaaehtoisille työläs tehtävä. Moni yhdistys toivookin, että heihin päin otettaisiin yhteyttä silloin kun käsittelyyn on tulossa heidän asiantuntemukseensa liittyviä asioita.

Hankkeemme auttaa tarjoamalla yhdistysten luottamushenkilöille Yhdistyksen sote-aakkoset -koulutusta. Sen aikana pohditaan ja kirkastetaan yhdistyksen toiminnan tarkoitusta ja sparrataan yhdistysväkeä hyödyntämään Kuuden soten ja mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen myötä avautuvia mahdollisuuksia. Parhaimmillaan tämä maksuton koulutus käynnistää kehittämisprosessin yhdistyksessäsi. Varaa omasi!

kumppanuuskehittäjä

Katja Repo
katja.repo@yhdistysverkosto.net

Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hanke 2017-2019

Ihmisten sote

Vaikka sote-uudistuksen siirtyvät aikataulut ja perustuslakivaliokunnan bumerangit lisäävät epäluottamusta, eivät ihmisten kysymykset yleensä liity niihin. Kaikkein eniten kiinnostaa se, mitä uudistus tarkoittaa omalta kannalta: kannattaako valinnanvapautta kokeilla, jos käyttää laajasti terveyspalveluita? Ei kai tarvitse käyttää valinnanvapautta jos on tyytyväinen omalääkäriin? Uskaltaako valinnanvapauskokeiluun ilmoittaa omaishoidettavan puolison?

Olemme kiertäneet Keski-Uudellamaalla sote-kahvien merkeissä ja tavanneet ihmisiä kirjastoissa, apteekissa, ruokakauppojen edustalla ja yhdistysten kohtaamispaikoissa. Keskusteluita on syntynyt sote-uudistuksesta, nykyisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta sekä valinnanvapauskokeilusta.

Tietoa kaivataan hyvin konkreettisista asioista kuten siitä, miten kokeiluun ilmoittaudutaan, ovatko kokeilussa mukana olevat lääkäriasemat lähellä omaa kotia ja mitä tapahtuu terveyskeskuksesta saadulle lääkäriajalle, jos ilmoittautuu valinnanvapauskokeiluun sitä ennen. Valtakunnallinen uutisointi lakivalmisteluista ja poliittisista valtasuhteista ei aina kohtaa sen kanssa, mitä tietoa ihmiset uudistuksesta kaipaisivat. Tarvittaisiin uutisointia myös tavallisten ihmisten kokoisista asioista, niin sanotusta ihmisten sotesta. 

Toinen huoli liittyy siihen, katoaako päätöksenteko kauas ihmisistä uudistuksen myötä ja voiko uudistukseen vaikuttaa jollakin tapaa nyt kun maakunnan päättäjiä ei vielä ole valittu. Helpoin tapa, jolla uudistukseen voi vaikuttaa, on lähteä mukaan valinnanvapauskokeiluun ja antaa palautetta siitä, mikä siinä toimii, mitä tulisi muuttaa ja miten. Silloin vaikuttaminen osuu ihmisten soteen, juuri siihen, miten palvelut jatkossa toimivat sinun ja minun kannalta. 

Alicia Perho

kumppanuuskehittäjä

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto